KEVÄTKALASTUSTA



Kuluvana keväänä kalastusta eivät Porin Kuuminaisissa haitanneet jäät, myrskyt eikä pohjasta irronnut kuollut leväaines. Ja kalaakin tuli kohtalaisesti: 26. huhtikuuta saadut siiat painoivat 800 ja 1500 gramman väliltä.

 

 

Nämä siiat, silakat, lahnat ja hauki eksyivät verkkoihin 27.4.

 

 
Toukokuun 11. päivän saalis: 29 kpl lahnoja. 

Lahnojen perkausta.

Ja yksi kampelakin eksyi verkkoon parin vuoden tauon jälkeen. Toivottavasti ne eivät lisäänny niin kuin 1990-luvulla, kun kaikki pohja- ja pintaverkotkin olivat täynnä lattakaloja.

Merkillisen epäsymmetrinen otus!

KUUMINAINEN, TOUKOKUU 2014

Toukokuun alku oli tänäkin vuonna Kuuminaisten kärjessä varsin vilkas ja äänekäs. Merivesi on ollut koko alkuvuoden normaalia alempana, mikä on veneen hallinnan kannalta erinomaisen hyvä. Kärjen flada meinaa kuivua kokonaan.

Lintuja on lentänyt tänä vuonna mielestäni tavallista enemmän. Ehkä se johtuu valkoposkihanhien runsastumisesta.

Isokoskelopari.

Kalalokkipari.

Merilokki

Naurulokki.

Selkälokki ja kalalokki.

Punakuiri

Pikkukuovi.

Auringonlasku.

Ja Pietniemessä kotipihassa odotti puukiipijä.

JA VIELÄ EXTREMADURAN KASVISTOA...

Muutama (!) tunnistusta vaille jäänyt kasvikuva vielä, sitten saavat Extremaduran muistelut riittää:

Cistus.

Chelidonium.

Galium...?

  

Fumarialta näyttää...?

 

 

Garganta del Infiernolta!

 

 

Aina löytyy jostain joku hieno niitty, jota ei ole myrkytetty. Violetti French lavender hallitsee, mutta viljellyn lupiinin keltainen vastaväri tuo kontrastia.



Ja tarvitseeko niille kaikille nimi löytää?! Kaunis, keltainen, tunnistamaton...

Sauramo...?

Näive I Los Barruecosilla.

Näive II Dehesalla.

Punainen valkopeippi...?

Laventelikasvusto rautatammidehesalla.

Isokokoinen Veronica joenvarsilehdossa.

Ja tätä liljaa on joka puolella Espanjaa, Teneriffalla saman näköistä väitetään endeemiseksi!

Näyttää joltain koristeliljalta?

Hieno isohko orkidea Garganta del Infiernolle johtavan polun varrella Valle de Jertessä.

Ja hieno pieni orkidea Arroyo de La Vidin uomassa lähellä Monfragüen kansallispuistoa.

Primula...?

Tästä ei ole mitään tietoa, mutta erikoisen näköinen se on!

Valkolilja?

Joku väriherne?

Tämä oli yleinen.

SEMANA SANTAN PÄÄTÖS

Pääsiäismaanantaina Semana Santa saadaan vihdoin päätökseen. Ja sehän on juhlan paikka. Torrejón el Rubion väestä suurin osa kokoontuu yhdeksän kilometrin päähän kylästä Castillo de Monfragüelle juhlimaan ja mekastamaan.

Porukkaa on Castillolla niin ettei meinaa sekaan mahtua. Muutaman minuutin pikku sade ei tahtia haitannut.

Olutta ja viiniä kuluu, piknik-ruuat maistuvat ja kaikilla tuntuu olevan hauskaa.

Nuoret miehet heittelevät porukalla halukkaita ja välillä haluttomiakin jollakin ihme pressulla.

Ainakin tällä tytöllä tuntuu olevan hauskaa.

Välillä heitettäväksi viedään väkisin joku miehenpuolikin.

Juhlapaikan maisemat ovat komeat. Iltapäivästä aletaan olla juhlallisessa kunnossa. Ja illaksi palaillaan Torrejóniin - kuka mitenkin. Kävellen, ratsain, auton takakontissa...

EMBALSE DE ARROCAMPON LIEPEILTÄ

Embalse de Arrocampo on Extremaduran ainoita kunnon kosteikkoja, sekin saa vetensä läheisen Almarazin ydinvoimalan lauhdevesiputkistosta. Mutta alue on silti hieno: jalo-, katto-, harmaa-, rusko-, rääkkä- ja pikkuhaikaroita, vesilintuja, Euroopan pohjoisimmat sulttaanikanat ja niin edelleen.

Saucedillan kylän keskustan liepeillä on suojelualueen infokeskusmökki, josta saa karttojen ja muun infon lisäksi avaimen altaiden tuntumaan rakennettuihin muistaakseni seitsemään piilokojuun. Niistä lintuja voi tarkkailla aiheuttamatta niille häiriötä. Keskusmökin lähellä piilokojun katolla asustaa pikkuvarpusia.

Illalla aurinko laski melkein kirkkaalla taivaalla. Sulttaanikana näyttäytyi silloin tällöin osmankäämikössä. Jäin autoon yöksi odottelemaan hulppeaa auringonnousua...

Aamulla koko seutu oli kuitenkin sumun peitossa, mutta aurinko näytti nousevan sumun ylle. Ruskohaikarat lentelivät auton lähellä vesikasvillisuuden yllä.

Mutta sumu ei haihtunut. Sulttaanikana seurasi ruskohaikaraa. Päivä alkoi selkiintyä.

Altaiden ympärillä laidunten tuntumassa viihtyy useita pareja pienikokoisia ja helposti kuultavia mutta vaikeasti näköhavainnoitavia heinäkerttuja.

Läheisillä maatalousalueilla asustelee ilmeisesti useita mehiläissyöjäyhdyskuntia. Tässä ollaan taas aidalla.

Aidoilta löytyvät myös ruostepääskyt.

Isohaarahaukka oli saalistanut käärmeen.

Saucedillan ympäristön lintuharrastajien eniten etsimä lintu on liitohaukka, jonka koko Espanjan kanta lienee tuhannen parin paikkeilla.

Mutta täältä se löytyy...