Viikonlopusta piti vielä torstaisen säätiedotuksen mukaan tulla lämin ja aurinkoinen koko Etelä-Suomessa, mutta toisin kävi. Sää oli yhtä harmaa kuin koko viime viikon. Auringonpaistetta on luvassa vasta huomenna, on se sitten mukava olla töissä!
Kallon pengertiellä näytti perjantaina tältä. Jään reuna seuraili Preiviikinlahden saariston ulkoreunaa.
Mäntyluodon satamassa on hiljaista. Siksi kai satamaa pitää koko ajan laajenta ja väyliä syventää. Jos vaikka niitä sitten laivoja tulisi lisää?
Kuuminaisten rantavedet jäätyivät viime viikolla kun yhtenä yönä oli viisitoista astetta pakkasta.
Tummemmat rantakivet ovat lämmenneet auringossa sulaneet. Hiljalleen jää niiden ympäriltä alkaa sulaa, sillä ensi viikoksi on luvattu aurinkoista suojasäätä.
Herrainpäivien niemen ulkoreunallakin meri oli jäätynyt.
Herrainpäivien niemestä Preiviikinlahti näytti aika alakuloiselta.
Vain yksinäiSen palokärkikoiraan naputtelu piristi Herrainpäivien luontopolun varren muuten niin hiljaista maisemaa.
Alkaneella viikolla ei aurinkoa ole paljon luvassa. Maisemat ovat helmikuisiksi aika harmaat. Lämpötila pyöri koko viikonlopun ja vielä tänäänkin nollan kieppeillä, loppuviikoksi luvataan hieman kylmempää ja perjantaiksi jopa aurinkoa.
Lanajuovan sillalta luoteeseen näytti tänään tältä.
Lanajuovan vartta reunustavat lumiset pajukot.
Huvilajuovan sillanaluksen jäägrafiikkaa.
Liljanluodon kohdalta Huvilajuovassa virtaa vähän avovettäkin.
Tänään sää oli helmikuun puolivälin sääksi aika hieno, lämpötila hukan plussalla ja tuulta vain nimeksi. Mikäs sen parempi päivä pyörälenkille.
Aluksi viidentoista kilometrin päähän Noormarkkuun Makkarakoskelle katsomaan koskikaraa. Voimalaitos on remontissa, tehoa tulee lisää ja kalatiekin kuulemma rakennetaan. Mihin se vaelluskala sitten nousee, on eri asia. Inhottujärveen ei ainakaan, koska siellä kalatietä ei ole - vielä!
Makkarakosken alapuolella koski kuohahtelee jäästä vapaana vain muutaman kymmenen metriä.
Ja löytyihän se koskikarakin sieltä.
Satamatien varrella fillaristia tervehti langalla istuskellut varpuspöllö.
Oodeen sillalta näkymää Ahlaistenjokisuun suuntaan voisi kuvata aika jäiseksi.
Reposaaren läppäsillan alla meri on auki, vain jäälautat kelluvat Eteläselän puolella edestakaisin.
Viikonloppu oli kauniin sinisenharmaa. Itätuuli oli vienyt vielä viime viikonloppuna Kuuminaisten kärkeä peittäneen jääkannen jonnekin, jos ei nyt ihan Ruotsin rannikolle niin ainakin jonnekin Selkämeren keskiosiin.
Kuuminaisissa näkee lumella monenlaisia jälkiä. Mustarastaiden, tiaisten ja tikkojen lisäksi ruokintapaikkojen tuntumassa näyttää liikkuvan kauriita, kettu, näätä, kärppä, orava, jyrsijöitä... Pian toivottavasti nähdään mitä siellä liikkuu.
Riistakameroiden asennus on tarkkaa puuhaa. Tästä pitäisi saada kolmen tunnin välein tilannetietoa jäätilanteesta, vai?
Toimiiko se?
Jos veneen hoitoon satsaisi hieman enemmän, olisi jo lauantaina päässyt laskemaan verkkoja - niitä, jotka nyt ovat jäätyneet paljuun veneen pohjalle! Ensi vuonna nostan sen ennen kuin meri jäätyy ja käännän ympäri ja huolehdin verkot johonkin kuivumaan niin että ne on sitten helppo laskea heti kun pakkanen talvella hiukan hellittää ja jäät lähtevät rannoilta. No, toisaalta naapuri kertoi saaneensa pääasiassa norsseja...
Viikonloppu oli ulkoilun kannalta erinomainen: aurinkoista tai korkeintaan puolipilvistä, lämpötila juuri ja juuri pakkasen puolella. Porin rannikolla kiintojään reuna on Kuuminaisten kärjen ulkopuolella, Preiviikinlahden ulkosaariin pääsee turvallisesti jäitse.
Rantakivien ympäriltä meriveden mukana laskeneet jäät ovat lohkeilleet säteittäisesti.
Jään alta pilkistäviä rantakiviä peittää viimekesäinen vihreä ahdinparta.
Preiviikinlahden jäämaisemien taustalla nousevat entisten Rikkihappo Oy:n ja myöhemmin Kemira Oy:n Vuorikemian ja nykyisen Sachtlebenin tehtaiden savut.
Teemuluodon lintutornista avautuu talvinen näkymä Kokemäenjoen suistoon Abessinian suuntaan...
...ja myös luoteeseen Pihlavanlahdelle.
Leveäkarin tornia peittävän lumen perusteella katselijoita ei juurikaan ole poikennut. Kevääseen on vielä aikaa.
