KESKIKESÄÄ

Keskikesän juhla juhannus on sitten ohi. Päivä alkaa lyhetä ja valo vähenee joka päivä, ensin vain vajaan minuutin päivässä, sitten syksyyn päin mentäessä nopeammin.

Juhannuksen aikaan merenrantaniityt ovat kukkeimmillaan. Porin Kuuminaistenniemellä ketohanhikki kukkii tiheinä mattoina kivikkoisilla niityillä.

Kirjosieppokoiras ruokkii vielä pöntössä kerjääviä poikasiaan monenlaisilla selkärangattomilla.

Myös kirjosiepponaaras osallistuu jälkikasvun ruokintaan.

Juhannuksena kukille ilmestyvät komeat ritariperhoset. Myöhemmin kesällä niiden kookkaita ja vihreänkirjavia toukkia näkee sarjakukkaiskasvien kukinnoilla ja varsilla.

Rupikonnanuorukaisen katse on tiukka.

VALKOPOSKIHANHIEN PERHEONNEA

Selkämeren rannikolla ja saaaristossa alkavat vesilintujen untuvaiset poikaset piristää haudontavaiheen ajaksi hiljentynyttä maisemaa. Suurin osa merilinnuista uittaa poikasiaan rannoilla. Emot yrittävät pitää poikasia havittelevat harmaalokit kurissa. 

Viime vuosien ansiokkaimpia Selkämeren rannikon valloittajia ovat isot linnut. Merimetso kärsii jostain käsittämättömästä vihasta, joka useimmiten johtuu ennakkoluuloista. Onneksi toinen uustulokas, valkoposkihanhi, on sen verran sympaattinen ja rauhallinen lintu, että sen kannan rajoittamista ei ole vaadittu muualla kuin - niin, tietenkin Helsingissä! 

Porin Preiviikinlahdelle valkoposkihanhet ovat asettuneet pysyvästi. Pesimäaikoina poikasia opastavia emoja vilistää Kuuminaisten kärjestä ja saarista aina Preiviikilahden perukoille. Wikipedian mukaan valkoposkihanhi pesii touko-heinäkuussa, naaras munii 4–6^[  munaa ja hautoo niit noin 25 vuorokautta. Lentokyvyn poikaset saavuttavat 7 viikon ikäisinä

MISTÄ SELKÄMERI ALKAA?

Selkämeren vesi kertyy mereen laskevista joista, jotka saavat vetensä sivujoista, metsäojista ja suo-ojista. Vain muutama Karvianjoen vesistön latvajoki on säilynyt edes joten kuten luonnontilaisena. Luulisi, että näiden latvavesien suojeluun kiinnitettäisiiin erityistä huomiota nyt, kun puhdasta vettä aletaan arvostaa luonnonvaroista arvokkaimpana.

Suomen Natura 2000 -verkostoon sisältyy arvokkaita pienvesikohteita.  Yksi parhaiten säilyneistä Karvianjoen sivu-uomista, on Kankaanpään Pukanluoma, jossa taimen lisääntyy veden virtaaman vähenemisestä huolimatta.

Kalatusta säännellään, vaikka salakalastuksen uhkaa ei oikein saata kuvitella.

Pukanluoma - tai oikeastaan Santasjoki - virtaa nykyisin varjoisista metsistä läpi peltojen ja pihojen ja osa joista saa alkunsa turvetuotantoalueiden laskeutusaltailta.

Alajuoksulla Pukanluoma alkaa muistuttaa jokea.

Idyllisimpiä ja "Naturamaisimpia" kohtia Pukanluomassa ovat  hämyiset korvet, joissa puro virtaa hiljalleen kapeassa uomassa saniasten keskellä.

RAUMA, NURMEKSENNOKKA

Selkämeren avomerelle pistävistä niemistä Rauman kaupungin Nurmeksen saaren Nurmeksennokka on yksi mielenkiintoisimpia. Loiston alta avautuu komea näkymä aavalle merelle ja Bokreivien karikoille. Saaristolintujen tarkkailuun paikka on mitä sopivin - kunhan onnistuu laittautumaan paikalle jollain vesikulkuneuvolla.

  

Kivinen kärki on maisemallisesti kiehtova. Ei ihme, että saari sisältyy Selkämeren kansallispuistoon.

Ruohokanukka kukkii Nurmeksennokassa kauniisti kesäkuun alussa. Mutta ei ihan missä tahansa Selkämeren rannikollakaan!

Paras lintustaijipaikka on loiston juurella.