JUHANNUS

Tänä vuonna juhannukseksi ennustettiin sateita. Niitä ei kuitenkaan eikä ainakaan länsirannikolla juurikaan nähty. Vettä ja rakeita tuli sisämaassa ainakin Kiukaisten seuduilla, mutta esimerkiksi Pohjois-Satakunnassa Siikaisissa taivas pysytteli pääosin selkeänä, ja sadepilvet kulkivat kauemmas koilliseen. Valkolehdokki oli kukassa.

Pelloilla oraiden vihreys on parhaimmillaan. Tämä vakituisen kurkiparin toinen puolisko ruokaili pellolla juhannusaatonaattona.

Maseudulla teiden varret ovat mielenkiintoisia. Pientareilla ja ojanvarsilla kasvaa monenlaisia kasveja, joista monilla vierailee monenlaisia selkärangattomia.

Samanlaista oli viime juhannuksenakin!

SUNNUNTAINA

Viime sunnuntai oli alkuun sateinen, pilvinen ja tuulinen, siksi ei tehnyt mieli lähteä liikkeelle fillarilla. Siis autolla retkelle, ensin Mäntyluotoon, Ahlaisiin, Kitukoskelle ja Noormarkun Matalakoskelle. Pilvinen sää tuo kasvien värit hienosti esille.

Kurjenmiekka Kitukoskella.

Metsäkurjenpolvi ja vieras Matalakoskella.

Kotkansiipiä Matalakoskella.

Iltapäivällä sää selkeni, Kuuminaisissa paisteli aurinko ja lintuja riitti sekä metsissä että rannoilla. Rantasipiemo yritti harhauttaa ylimääräisen kulkijan pois poikasten läheltä. Rannalla pyöri kyhmyjoutsenia, telkkiä, meriharakoita, merimetsoja ja lokkeja.

Rantasipi Kuuminaistenniemen tienvarressa.

Valkoposkihanhiperheitä Kuuminaisten rantaniityllä.

KIVIJÄRVENKOSKELLA

Porin hienoimpia erämaisia paikkoja on Ahlaisissa Lampinjärven ja Kivijärven väliin jäävä Kivijärvenkoski. Muutaman sadan metrin mittainen koskiosuus on muiden Karvianjoen koskien tapaan aikoinaan perattu, mutta 1990-luvun alun vaelluskalakunnostuksen jälkeen rannat alkavat vaikuttaa hyvin luonnontilaisilta.

Kivijärvenkoskella hienointa ovat ehkä koskeen kaatuneet puut. Yksi on romahtanut lahouttaan, toisen kellahtamista on koskessa majaileva euroopanmajava auttanut. Kosken uoman viereen on syntynyt kuveloita, joissa vesi seisoo ja joissa kasvillisuus lisääntyy. Tähän aikaan kesästä keltakurjenmiekat koristavat koskimaisemaa.

Koskella saattaa tavata saukon ja minkin lisäksi myös vesilintuja. Telkkäemo uittaa tämän kevään seitsemää poikastaan mielellään virrassa.

Merkille tulee panneeksi myös runsaslukuiset tummansiniset neidonkorennot niiden lekutellessa rauhallisin siivenlyönnein rantakasvillisuuden seassa.

ORAILLA JA KYNNÖKSILLÄ

Pelloilla viihtyy monenlaista eläjää. Näihin aikoihin vihertävien oraiden keskeltä voi rusakoiden lisäksi yhyttää töyhtöhyyppiä, kuoveja, varislintuja ja fasaaneja.

Kotipuutarhurin työseurana ovat västäräkit ja rastaat, jotka silmä kovana seuraavat muokkauksen etenemistä. Maata käännettäessä pintaan ilmestyy monenlaista syötäväksi kelpaavaa.

KÄET LIIKEKANNALLA

Lämmintä ja sateetonta säätä on riittänyt Suomen länsirannikolla jo muutaman viikon. Ensi viikonlopuksi luvataan taas hellettä - eikä sateesta ole tietoakaan. Viljelykset huutavat jo vettä, mutta sitä ei näytä heruvan ainakaan tavallisesti totutulta suunnalta.

Tähän aikaan kesästä monet linnuista ovat päässeet pesinnöissään jo poikasvaiheeseen. Muiden lintujen rasitteeksi poikasensa munivat ja siten poikashuolettomat käet ovat siten vähän niin kuin kesälaitumilla. Eikä käki ole mitenkään pelokas lintu ainakaan kesäkuussa.

Keltasirkku on peltoaukeiden yleisimpiä visertäjiä. Ojan varren puskissa sirkut lauleskelevat tielle pysähtyvistä autoista välittämättä.
Porin Reposaareen vievän pengertien varrella Hilskansaaren kaakkoispuolisella kosteikolla riittää vilsketttä. Harmaahaikarat kalastelevat matalassa lammikossa, johon ainakin vielä on putkiyhteys Pihlavanlahdelta. Nauru- ja pikkulokit saalistavat, ja välillä ruskosuohaukka saa koko lammen hiljaiseksi. Pesimättömän oloinen laulujoutsenpari etsii ruokaa lietteeltä.

ORVOKIT KUKKIVAT

Nyt on se aika vuodesta, jolloin orvokit kukkivat tuoreissa metsissä, korvissa, rannoilla ja pelloilla. Ja kaikki niistä ovat aika hienoja!

Metsäorvokki Kuuminaisten rannalla.

Keto-orvokki Kuuminaisten rannalla.

Pelto-orvokki kotipihassa.